Heti kättelyssä haluan kiittää jokaista edelliseen kirjoitukseeni reagoinutta, on hyvin lohduttavaa huomata kuinka paljon teitä ihania on jakamassa fiiliksiä kanssani. Kiitos. <3
Mutta sitten henkilökohtaisesta elämästä hieman arkisempiin asioihin. Ajattelin nimittäin kirjoitella treenikuulumisiani pitkästä aikaa. Olenhan ollut Villen valmennuksessa jo tammikuun alusta eli onkos sitä nyt kehitytty yhtään ja miltä koko homma maistuu näin puolen vuoden jälkeen?
Tietysti kuusi kuukautta on tässä lajissa melko lyhyt aika, mutta kyllä siinäkin ajassa voi saada aikaan yhtä ja toista jos hommia paiskoo tosissaan ja näin kyllä koen ainakin itse tehneeni! 😉 Yhteistyömme Villen kanssa on mielestäni toiminut paremmin kuin osasin aavistakkaan ja koen että olemme hyvin samoilla linjoilla oikeastaan kaiken suhteen.
Noudatan tällä hetkellä kalorinvaihtelu-ruokavaliota, jota on pyritty hiljalleen nostelemaan suurempiin ruokamääriin kuitenkin tiettyjä minulle tärkeitä periaatteita noudattaen. Minulle siistissä kunnossa pysyminen on prioriteetti numero yksi joten siksi nostoja on tehty maltilla ja rauhallista tahtia. En henkilökohtaisesti ole koskaan ymmärtänyt nk ”sikabulkkauksen” päälle, varsinkaan näin naisena ja muutenkin epäilen että jos jokunen gramma lihasta tarttuisi tällä tavalla enemmän niin viimeistään sitten dieetatessa ylimääräisiä pois nekin grammat palavat siinä ohessa. Kun urheilijoita ollaan, niin urheilijalta tai edes urheilevalta olisi mielestäni hyvä näyttää. Varmasti myös yleinen terveydentila pysyy parempana ilman mitään 20kg:n painonvaihteluita offin ja dieetin välillä.
Tietenkin ”siisti kunto” voi olla jollekin toiselle aivan eri asia kuin minulle, mutta koen että tämänhetkisessä kunnossa minun on ihan hyvä olla ja voin kehittyä. Oma kroppani hakeutuukin todella vikkelästi pois sieltä kisakunnon painosta (vaikka syönkin melko tarkasti vuoden ympäri) ja selkeästi pysähtyy sitten ”ominaispainoonsa” joka näyttäisi olevan se noin +10-11kg kisapainosta. Joku voi varmasti tässä kohtaa kauhistua mutta kyllä ainakin omalla kohdalla se ”+5kg kisapainoon” on aivan mahdoton ylläpitää vuoden ympäri niin että voisin hyvin ja vielä samalla kasvattaisin lihasta.
Treeniohjelma on vaihtunut noin 6-12 viikon välein ja painotus on vaihdellut pääasiassa suurimpien heikkouksien välillä eli olkapäissä, selässä sekä etureisissä. Yläkroppaan koen saaneenikin jo jonkin verran kehitystä mutta nuo kirotut kanankoivet kyllä lahaavat perässä! Seuraava puoli vuotta tehdäänkin sitten pelkästään niitä, heh! 😀
Onneksi sinne lavalle ei ole mikään kiire eli vaikka kisatavoite onkin lyöty syksylle 2018, niin ongelma ei ole työntää sitä kauemmas jos fysiikkani ei ole ensi keväänä riittävällä tasolla että syksyllä kilpaileminen olisi perusteltua. Mutta tässä nyt on vielä ainakin 8-9kk aikaa paiskia hommia enne sellaisia päätöksiä. 🙂
Ehdin sen verran pitkän pätkän tekemään omat ohjelmani sekä oman myös valmennukseni yksinään että huomaan välillä unohtavani kuinka osaava apu minulla on lähellä ja toisinaan uhraan aivan liikaa aikaa jonkun asian mietiskelyyn kun voisin keskittyä vaan sen toteuttamiseen. 🙂 No ehkä tästäkin tavasti hiljalleen oppii pois. Ihan parastahan tämä on kun voi itse vaan keskittyä treenaamiseen ja joku muu tekee ajatustyön taustalla!
Kuten tekstistä varmasti paistaa, niin olen ollut erittäin tyytyväinen valmennussuhteeseni ja innolla odotan seuraavaa kuntoa minkä pääsen tuomaan lavalle! 🙂
Seuraavan puolitoista viikkoa tosin treenailen Porissa työreissun takia ja onkin ihan hauskaa päästä taas harrastamaan saliturismia toiselle paikkakunnalle, mutta josko sen jälkeen sitä saisi vierailtua Vierumäellä valmentajaa moikkaamassa niin saisi palautuksen maanpinnalle näiden kehittymispuheiden jälkeen, heh! 😉
Ps. Olettehan osallistuneet meidän blogin Facebookissa olevaan FAST-kisaan? Palkintona aika huikea treenijuomapaketti!